Make your own free website on Tripod.com

ATSTEEKIT, MAYAT,

TOLTEEKIT JA OLMEEKIT, SEKÄ INKAT

  Atsteekit, azteekit, keskiamerikkalainen intiaanikansa Meksikossa. Perustivat 1300-luvulla nykyisen Méxicon paikalle Tenochtitlánin kaupunkivaltion, joka hallitsi Keski-Meksikoa espanjalaisten tuloon asti (Hernán Cortés 1521). Espanjalaiset tuhosivat atsteekkien kulttuurin nopeasti. Sotaisa kansa, joka kehitti sosiaalisesti, poliittisesti ja taiteellisesti korkean kulttuurin. Runsaasti temppeleitä. Merkittävin hallitsija Montezuma ll.

Mayat, kielellisesti lähisukuisia intiaanikansoja, jotka asuvat nykyisin pääasiassa Meksikon kaakkoisosissa ja Belizessä. Esiklassinen mayasivistys syntyi n. 1500 eKr. Guatemalan ja El Salvadorin alueella, keskuksia mm. Tikal ja Copán. Klassisen kulttuurin (varhaisempi n. 250-550, myöhäisempi 550-900) ydinalueet Pohjois-Guatemala ja Belize, keskuksia mm. Bonampak ja Palenque. Jälkiklassinen mayakulttuuri jatkui Jukatanin niemimaalla vuodesta 950 espanjalaisten tuloon asti. Kulttuuri poikkesi Meso-Amerikan sotilaskulttuureista. Kehittivät ajanlaskua ja kalenterijärjestelmää, sekä kirjoitusjärjestelmän.

Tolteekit, Meksikon ylängön etelä-osaa 700-1100-luvulla hallinnut intiaanikansa. Kehittivät korkeatasoisen kulttuurin varhaisempien kulttuurien pohjalta. Keskuksia nykyisin Méxicon pohjoispuolella sijaitsevat Teotihuacan ja Tollan (Tula).

Olmeekit, olmekit, Meksikonlahden rannalla elänyt intiaanikansa, jonka kulttuuri kukoisti n. 1000-400 eKr. laajalti Keski-Amerikassa. Seremoniakeskuksia mm. La Venta.

Inkat, alkujaan aymaránkielinen intiaanikansa, joka rakensi nykyisen Perun keskusylängöltä käsin esikolumbiaanisen Etelä-Amerikan mahtavimman valtakunnan. Valtion keskus oli 1100-luvulla Perun eteläosaan, Andien laaksoon, perustettu Cuzco. Laajimmillaan 1400- ja 1500-luvun vaihteessa, jolloin käsitti pääosan nykyistä Ecuadoria, Perua ja Boliviaa, Chilen pohjoispuoliskon sekä Argentiinan luoteiskulman. Pääelinkeinot olivat maanviljely, karjanhoito ja vuorityö. Yhteiskunta jakautui kolmeen luokkaan: ylimystöön, vapaisiin ja orjiin. Palvoivat useita jumalia, joista tärkein oli Aurinko. Espanjalainen Francisco Pizarro saapui 1532 inkojen alueelle, vangitsi ja teloitutti inkahallitsija Atahualpan ja antoi näin lopullisen kuoliniskun inkavaltiolle.

Etusivulle