Yli 100 lentokonetta ja laivaa on kirjaimellisesti hävinnyt taivaan tuuliin, useimmat vuoden 1945 jälkeen. Ainoatakaan ruumista tai edes hylyn kappaletta ei ole löydetty. Häviämisiä sattuu jatkuvasti ilmeisesti yhä tiheämmin huolimatta siitä, että meritiet ja lentoreitit ovat tänään vilkkaammin liikennöityjä, etsinnät perinpohjaisempia ja että kirjaa pidetään huolellisemmin kuin aikaisemmin.

Monet kyseessä olevat lentokoneet ovat hävinneet ollessaan normaalissa radioyhteydessä tukikohtaansa tai määränpäähänsä aivan häviämishetkeensä saakka, kun taas toiset ovat radioineet mitä merkillisimpiä sanomia antaen ymmärtää, etteivät voi saada kojeitaan toimimaan, että kompassit pyörivät, että taivas oli muuttunut keltaiseksi ja utuiseksi (kirkkaana päivänä) ja että meri (joka oli lähettyvillä tyyni) ei näyttänyt normaalilta selvittämättä tarkemmin mikä oli hullusti.

Erääseen viiden lentokoneen ryhmään, lentueeseen Yhdysvaltain laivaston TBM Avengereita, joka oli suorittamassa lentotehtävää laivaston lentotukikohdasta Fort Lauderdalesta joulukuun 5. päivänä 1945, sekä niitä pelastamaan lähetettyyn ja myös hävinneeseen Martin Mariner -koneeseen on kohdistettu yksi perinpohjaisimmista maalla ja merellä toteutetuista pelastusoperaatioista. Silti yhtään pelastuslauttaa, öljyläikkää tai hylkyä ei milloinkaan paikallistettu. Muita lentokoneita, joiden joukossa on matkustajakoneita, on hävinnyt ollessaan saamassa laskeutumisohjeita ikään kuin, kuten laivaston tutkijalautakunnan tutkimuspöytäkirjoissa on mainittu, ne olisivat lentäneet taivaalla olevasta reiästä. Isoja ja pieniä laivoja on hävinnyt hylkyä jättämättä, aivan kuin ne ja niiden miehistöt olisi temmattu toiseen ulottuvuuteen. Sellaisia suuria laivoja kuin Marine Sulphur Queen, 425 jalan rahtialus, ja 19 000 tonnin U.S.S. Cyclops, jolla oli 309 ihmistä, on yksinkertaisesti hävinnyt, kun taas toisia laivoja ja veneitä on löydetty ajelehtimasta Bermudan kolmiosta kannellaan toisinaan vain eloon jäänyt eläin, kuten koira tai kanarialintu, joka ei ole voinut ilmoittaa mitään tapahtuneesta - joskin yhdessä tapauksessa puhuva papukaija on hävinnyt miehistön mukana.

Mitä moninaisimpia ja mielikuvituksellisimpia selityksiä on tarjottu ja myös vakavasti pidetty jatkuvien häviämisten ja oletettujen (koska ruumiita ei ole löydetty) onnettomuuksien syinä. Näihin selityksiin kuuluvat äkilliset maanjäristysten aiheuttamat hyökyaallot, lentokoneita räjäyttävät pallosalamat, merihirviöiden hyökkäykset, toiseen ulottuvuuteen johtava aika -avaruuden voimakas käyristymä, sähkömagneettiset tai gravitaatiopyörteet, jotka aiheuttavat lentokoneiden murskaantumisia ja laivojen eksymistä merelle, muinaisten kulttuurien eloon jääneiden, ulkoavaruudesta tai tulevaisuudesta peräisin olevien, näytteitä nykyisistä maan asukkaista etsivien olentojen miehittämien lentävien tai merenalaisten ufojen suorittama kaappaus ja kidnappaus. Yhden huomiota herättävimpiä ehdotuksia esitti itse asiassa Edgar Cayce, "nukkuva profeetta", meedio ja parantaja, joka kuoli 1944. Cayce ennusti vuosikymmeniä ennen kuin laser-säteiden mahdollisuutta vielä uumoiltiin, että muinaiset Atlantiksen asukkaat käyttivät kiteitä voiman lähteinä ja että ne sijaitsivat nimenomaan Biminin alueella ja sittemmin oletettavavasti vajosivat Androksen edustalla Bahamasaarilla olevaan Tongue of the Oceaniin, missä monet häviämisistä ovat tapahtuneet. Tämän mukaan mailin syvyyteen Androksen länsipuolelle vajonnut tunnistamaton voimanlähde vielä silloin tällöin vaikuttaisi tämän päivän laivojen ja lentokoneiden kompasseihin ja sähkölaitteisiin.

Ne jotka väittävät, ettei Bermudan kolmiota ole olemassakaan, ovat yhdessä mielessä oikeassa, siinä että selittämättömien häviämisten Bermudan kolmio ei ehkä ole todellinen kolmio, vaan enemmänkin ellipsi tai ehkä jättiläismäisen ympyrän sektori, jonka kärki on lähellä Bermudaa ja kaareva pohja ulottuu etelä - Floridasta Puerto Ricon ohi kaartaen etelään ja itään läpi Sargassomeren ja sitten taas takaisin Bermudalle. Ilmiötä eniten tutkineet ovat yleensä, vaikkakaan eivät yksityiskohdittain, yhtä mieltä sen sijainnista. Ivan Sanderson, joka on käsitellyt tätä aihetta kirjassaan Invisible Residents ja lukuisissa artikkeleissa, on tullut johtopäätökseen, että se on todella ellipsi tai vinoneliö, joita on kaksitoista muutakin ja jotka sijaitsevat säännöllisin välein kaikkialla maailmassa, ja näihin kuuluu myös Japanin pahamaineinen "Paholaisen meri".

Tällä alueella on ainakin virallisesti vieläkin kammottavampi maine kuin Bermudan kolmiolla siinä mielessä, että Japanin viranomaiset ovat julistaneet sen vaara-alueeksi. Tämä tapahtui vuonna 1955 japanilaisten suorittaman tutkimuksen jälkeen. Kalastajat ovat kauan kammoksuneet Paholaisen merta uskoen, että siellä asustaa paholaisia, henkiolentoja ja hirviöitä, jotka sieppaavat varomattomien laivoja. Lentokoneita ja laivoja on hävinnyt alueella monien vuosien ajan, mutta rauhan aikana vuosien 1950 ja 1954 välillä on hävinnyt yhdeksän nykyaikaista laivaa, joissa oli miehistöä yhteensä useita satoja ihmisiä, ja olosuhteet muistuttivat tapahtumia Bermudan kolmiossa.

On tietenkin totta, että lukuisia koneita lentää kolmion yli joka päivä, että isoja ja pieniä laivoja purjehtii sen vesiä ja lukemattomia matkustajia vierailee alueella joka vuosi ilman välikohtausta. Sitä paitsi laivoja ja lentokoneita on kadonnut merellä ja katoaa jatkuvasti kaikilla maailman merillä ja valtamerillä moninaisista syistä, mutta millään muulla alueella selittämättömät häviämiset eivät ole olleet niin lukuisia, niin hyvin rekisteröityjä, niin äkillisiä ja sellaisten epätavallisten olosuhteiden vallitessa tapahtuneita, että joissakin niistä yhteensattuman edellytys on mahdottoman rajoilla.